13. elokuuta 2012

Haaste: 20 kuvaa faktalla

Bambi likes to polish!-blogin pitäjä Bambi laittoi mulle tällaisen kuvahaasteen viime viikolla, kiitos siis hänelle! Ajattelin, että en löydä koneelta niin monta kuvaa, että saisin haasteen ainakaan tältä istumalta kasaan, mutta aika hyvin tää onnistui! Eli saatte taas nauttia kaikenlaisesta enempi ja vähempi nippelitiedosta. Muille tätä haastetta en nyt tällä kertaa jaksa erikseen laittaa liikkeelle, mutta jos tuntuu että haluat tämän tehdä niin anna mennä, ja linkittele vaikka mulle :) Kuvia on aina kiva tsekkailla!

Haasteen säännöt: 

1. Kiitä bloggaajaa, jolta sait haasteen. 
2. Keksi itsestäsi/elämästäsi kuvien kera 20 faktaa.
3. Haasta 8 bloggaajaa ja kerro heille haasteesta. 

Niin kauan kuin mä muistan, niin mulla on ollu pitkät hiukset. Välillä mulla on ollut lyhyempi otsatukka ja välillä pidempi, joskus kerroksittain rikottua pehkoa tai V-muotoon leikattua latvaa. Mutta aina kuitenkin yleisesti ottaen pitkät. Äiti on mun hovikampaaja (♥), joka hoitaa mun hiusasiat. En ees itse useimmiten tiiä mitä väriä mun päähän pistetään...

Tuun varmaan aina kamppailemaan tummien ja vaaleiden hiusten välillä. Tykkään kummastakin ja kumpikin väri periaatteessa käy mulle, tää on pitkälti tottumuskysymys. Kummassakin on yksi huono puoli: juurikasvu näkyy melkein heti.

Oon true-luontokuvaaja: kuvaan lintuja aina ikkunasta tai parvekkeelta, haha! Tässä kuvassa on toinen puolisko talitiais-parikunnasta, jolla oli pesä meidän parvekkeen kattorakenteissa tänä kesänä. Kyllä mä kuvaan oikeasti pihallakin, varsinkin tänä kesänä oon räpsinyt ihan hirveästi kun on ollut tuo uusi kamera käytössä.

Ötököitä lukuunottamatta tykkään luonnosta ja eläimistä. Oon pitänyt itseäni kuitenkin pohjimmiltani kissaihmisenä. Nyt onkin tasan vuosi siitä, kun rakas Mikki-kissamme nukkui pois :( Ikävä ei oo helpottanut suoraan sanottuna tippaakaan tässä vuoden aikana, enkä usko että se koskaan helpottaakaan täysin: olihan Mikki mukana omassa elämässäni lapsuudesta aina aikuisikään saakka, ja ihan yhtälailla perheenjäsen kuin muutkin. Onneksi nykyään pystyy jo jotenkuten itkemättä muistelemaan myös niitä hyviä hetkiä ja hassuja juttuja, mitä Mikin kanssa tuli koettua ♥

Mikkiä jäi ihmis-perheenjäsenten lisäksi kaipaamaan suomenlapinkoiramme Pyry. En ois voinut uskoa muutama vuosi sitten, että meillä vois joskus olla _koira_, mutta tää turri on meidän elämäämme jo pari vuotta ilahduttanut! Blogini osoitteen tunnus tuleekin Pyryn ns. virallisesta nimestä Piriannes, joka tarkoittaa juurikin lumipyryä.

Vaikka se joka sekuntti ei ulospäin välittyisikään, niin Pyry on fiksu ja filmaattinen koira. Puutarha-apulainen työssään, awww! Kesä on muutenkin kiva, kun omasta pihasta löytyy kaikenlaista syötävää, kuten marjoja ja tomaatteja. Sekä meille että Pyrylle.

Perheen tärkeys on mulle avautunut ihan uudessa valossa, kun muutin omaan asuntoon vuosi sitten. Sain jotenkin etäisyyttä kodin asioihin ja ihmisiin siellä ja tajusin, miten hyvä perhe mulla onkaan. Ja pikkusisko ei ookkaan niin pieni vaan jo lukiolainen - ja se on mua pidempikin, yhyy! Mutta vaikka ihmiset kasvaa ja muuttuu, niin perhe on ja pysyy.

Oon nyt tosiaan jo vuoden asunut yhdessä paremman puoliskon kanssa. En voi uskoa, että me ollaan jo pian viisi vuotta pidetty yhtä, vastahan me tutustuttiin! Enkä tunne itteenikään niin vanhaksi, vastahan mä täytin 16 ja nyt oon lähempänä neljää kymppiä kuin vauva-ikää... :D

Parasta antia yhteiselossa on mennä illalla yhdessä nukkumaan ja herätä aamulla toisen vierestä. Vaikka sen hintana onkin se, että ei saa sänkyä kokonaan omaan käyttöönsä, hehe... Mutta uskokaa tai älkää, niin vaikka omasta peitosta joutuu välillä taistelemaan, niin toisen viekku on kaiken vaivan arvoista!

Mä kärsin erinäisistä allergioista, muun muassa siitepölyallergiasta. Tässä näyte parin vuoden takaa silmästä, joka oli hieman ärtynyt kun satuin jonkun pajupuskan ohi kävelemään keväällä, ah mikä kutina. Verisuonikin näköjään pullistelee silmän alapuolella. Tänä keväänä oli ihan hirveä olo juurikin tuon siitepölyn takia, lääkkeillä siitäkin selvittiin. Ehkä tää allergia vaikuttaa myös siihen, että en yleisesti ottaen tykkää keväästä muutenkaan.

Allergian lisäksi mä kärsin matkapahoinvoinnista. Sellaisen vartin automatkan kestän yleensä ihan ok, mutta kolmen vartin istuminen takapenkillä tuottaa jo enemmän ja vähemmän huonon olon. Pidemmälle matkalle on jo pakko ottaa lääkettä. Jos itse ajan autoa tai istun pelkääjän paikalla, ei huono olo välttämättä iske ainakaan niin pahasti.

Oon reissannut ulkomailla vain kerran elämässäni, ja sekin oli ysiluokalla luokkaretki Latviaan. Tässä me juostaan jossain rannalla, näyttää lämpöiseltä, mutta oli oikeasti aika kylmä viima! Muutenkin toi reissu oli, noh, sanotaanko kokemus... :D Haluaisin kuitenkin reissata jossain vaiheessa muuallekin Eurooppaan.

Kärsimysten ja kokemusten jälkeen voisin laittaa pari juttua, mistä tykkään. Tykkään kaikenlaisesta luovasta toiminnasta, jota saa tehdä käsillä. Soittaminen on yks sellainen tekeminen, tykkään treenailla kappaleita korvakuulolla. Korttien askartelu on myös ollut lähiaikoina mielipuuhaa.

Toinen juttu, mistä tykkään, on tällainen Bambi-pehmolelu. Tää on rakas muisto lapsuudesta, raukkaparan kaulakin on moneen kertaan ruttuun halittu. Jos tää unohtui matkasta, kun mentiin kyläilemään vaikkapa mummolaan, niin ei auttanut muu kuin tehdä u-käännös ja lähteä hakemaan tätä mulle... Mutta kun Bambi ♥ Ja tää tosiaan majailee makuuhuoneessa tällä hetkellä.

Kuvataide on mun sydäntä lähellä. Äidinkielen essee-kokeessa kirjoitin kuva-analyysin Pablo Picasson töistä, ja juurikin Picasson luonnoksista koottu taulu koristaa meidän makkarin seinää. Tykkään tauluista ja kauniista kuvista, mutta sitten sisustuksessa taas pidän minimalistisemmasta linjasta, joten käyn aina sisäistä kamppailua siitä kun haluaisin taiteiluja seinille mutta toisaalta taas en... Vaikeaa valita! Mutta Nuuskamuikkusta hieman lainatakseni, niin onneksi kaikkea kaunista ei tarvitse omistaa.

Ylioppilaskokeista tuli mieleen kuvataiteen lukiodiplomi. Suoritin siis kyseisen diplomin, joka vastaa periaatteessa ylioppilaskoetta: opettaja valvoo ettei fuskata, mutta itse täytyy tehdä kaikki alusta loppuun omin neuvoin. Kuvistahan ei siis luonnollisestikaan voi kirjoittaa, mutta siitä on mahdollista tehdä tällainen valtakunnallinen diplomikurssi. Oman työni aiheena oli häpeä, ja toteutin sen valokuvaamalla. Välillä meinasi usko loppua kesken työn suhteen, kun läppäri, jolla työtä tein, sattui hajoamaan juuri samaan saumaan kun kuvia piti alkaa käydä läpi, muokkaamaan jne. Hyvin kuitenkin meni ja olin tyytyväinen!

Oon maininnut tän jo aika monta kertaa blogissa, että kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2011. Lakin saaminen ei ollut mulle itselleni itsestäänselvyys, vaikka kaikki muut tuntui luottavan siihen että pärjään, joten lakkiaispäivänä olin enemmän kuin tyytyväinen suoritukseeni. Ja kaiken lisäksi erittäin helpottunut että urakka oli ohi! Tässä hörpin juomaa hienosta rusetilla ja strasseilla koristellusta lasista.

Lukion parhaimpia paloja olivat vanhojen tanssit sekä abien teemapäivät. Yhtenä päivänä teemana oli kauhu, ja sinä aamuna kouluun ajaessani taisin aiheuttaa yhdelle pikkupojalle aikamoiset traumat. Vai mitä mieltä olisitte, jos ylittäisitte tien, ja odottavan auton ratin takana istuis tämän näköinen tyyppi? :D Sain muuten ajokortin vasta neljä kuukautta 18-vuotis synttäreitteni jälkeen, koska katsastusasemien lakko ja autokoulun oma kesäloma osui just kivasti siihen saumaan. Kyllä otti päähän! Nyt ei sitten enää tartte murehtia noita korttiasioita.

Musta on hauska kokeilla erilaisten kynsijuttujen lisäksi myös erilaisia meikkejä. Aloitin meikkaamisen kunnolla joskus seiskalla, ja onneksi mulla on ollut äiti joka ei ookkaan mun meikkikokeiluja sen kummemmin rajoittanut. Tekemällä oppii! Tähän meikkiin sain inspiksen Lady Gagan kappaleesta, arvaatteko mistä?

Vaikka oon mielestäni tyttömäinen tyttö, niin sen vastapainoks tykkään sit kuitenkin ihan hirveästi Star Warseista ja Alieneista. Prometheuksen kävin katsomassa leffateatterissa kesällä, mutta tyttömäiseen tapaani itkeä tirautin siellä elokuvan aikana pari kertaa :D Erittäin katu-uskottavaa.

7 kommenttia:

  1. wow miten upeita kuvia susta!! :)

    VastaaPoista
  2. niin oli ihania kuvia ja kun oot niin kaunis

    VastaaPoista
  3. Olin kirjoittamassa samaa, siis ihania kuvia, oot niin super kaunis :) <3

    VastaaPoista
  4. Eekku ja Henni: Voi että, kiitos teille kauniista kommenteista! Oonhan mä kyllä kieltämättä hehkeä kolmanneksi alimmassa kuvassa, hehe... x)

    VastaaPoista
  5. voi sun kanssas ;) Kaikki niin kauniita kuvia, ehkä punaista silmää lukuunottamatta :P

    VastaaPoista
  6. No tuo silmäkuva on kieltämättä hiukan karu... :D No mut kiitos nyt :3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Huom: blogin ylläpitäjä tarkistaa viestit ennen julkaisemista ja päättää kommenttien hyväksymisestä ja hylkäämisestä. / Thanks for your comment! Attention: the blog administrator can accept or reject comment before it is published.